08.05.2020 10:55
LIFESTYLE: Maastopyörä miehen polulla pitää
Tehokuivauksen työpäällikkö Kai Kekki tietää, miltä itsensä voittaminen tuntuu. Haasteelliset maastot ja ikimuistoiset reissut lennokkaine käänteineen ovat tulleet miehelle harrastuksen myötä tutuiksi.
Kuva Kimmo Virkki
Maastopyöräily voi olla oikein leppoisa laji, mikäli malttaa taittaa haasteellista matkaa verkkaisesti. Jos kuitenkin
sattuu olemaan vähänkin kilpailuviettiä ja itsensä haastamisen mentaliteettia, lajissa varmasti sattuu ja tapahtuu – kirjaimellisesti. Kolme vuosikymmentä lajia intohimoisesti harrastanut ja kilpailuja kiertänyt Kai Kekki voi allekirjoittaa tämän. Erityisesti nyt, kun solisluu on viimekesäisen kilpailussa sattuneen ilmalennon jälkeen taas kunnossa.
– Siinä se tökötti irronneena pystyssä loput 40 kilometriä. Pieni tauko tuli kisan jälkeen pyöräilyyn, mutta nyt käsi kestää jo taas melko normaalisti ajamista, Kekki toteaa.
FLOW-TILAN SIIVIN
Haasteellisessa maastossa taiteillessa ja itseään ylittäessä ajatukset ovat täysin kiinni suorituksessa ja endorfiinit jylläävät. Hyvä esimerkki flow-tilasta on se, kun Trans Alppia ajaessaan Kekki otti viikon toisena päivänä nopean välipysähdyksen vuoristopolun varrella olleeseen viisi metriä syvään rotkoon. Pudotuksesta tovin toivuttuaan
hän ajoi loppuun koko 480 kilometrin mittaisen reitin Itävallasta Italiaan. Vasta kotona edelleen vihoittelevat ranteet pakottivat miehen lääkäriin. Murtuneet ranteet lastoitettiin kuudeksi viikoksi.
Läskipyörien myötä jälleen suosiotaan kasvattanut maastopyöräily on todellista välineurheilua. Kekki empii hetken, tohtiiko paljastaa, kuinka monta fillaria tallissa on.
– Kaikki viisi ovat kuitenkin tarpeellisia ja erilaiseen ajoon tarkoitettuja.
MAANTIELTÄ METSIKKÖÖN
Kekki taittaa viikossa vähintään neljä lenkkiä ympäri vuoden. Arkena kilometrejä kertyy 25–35 illassa, viikonloppuisin jopa 50–60 kilometriä kerrallaan.
– Kisan ja pitkän matkan jälkeinen fiilis on mieletön! Sellaista hyvää oloa ei saa muualta. Työstressikin helpottuu, ja asiat menevät omille uomilleen.
Kisakuntoaan ylläpitävä Kekki pitää usein yksin pyöräilystä, jolloin vauhti pysyy rivakkana ja ajatus saa askarrella omiaan. Maastopyöräily voi silti olla hyvinkin sosiaalinen laji.
– Olen tutustunut moniin hyviin tyyppeihin, ja eri porukoiden kanssa käydään vuosittain pidemmillä ajoreissuilla. Facebookissa on monia eri ryhmiä, joiden kautta aloittelijakin pääsee kivasti maastopyöräilyn makuun lajista ajatuksia vaihtamalla ja yhteislenkeille lähtemällä.
Satakunnan kauppakamarilehden 2/2020 artikkeli.
