16.05.2025 09:37
Vastuullinen ruoka on Suomen valtti
Satakunnan kauppakamarilehden 2/2025 kolumni
Suomalaisella ruoantuotannolla on vahvuuksia, joilla voisi menestyä myös kansainvälisesti. Kilpailukykyä tukevat hyvä työn tuottavuus ja jalostusaste. Lisäksi erotumme eduksemme kestävyyden osalta.
Noin 90 prosenttia suomalaisesta korkealaatuisesta elintarviketuotannosta suuntautuu kotimaahan ja vain 10 prosenttia vientiin. Viennin kasvua on haettu pitkään, erityisesti korkean arvonlisän tuotteiden osalta, mutta käytännössä vienti koostuu yhä suurelta osin raaka-aineista jalosteiden sijaan. Nyt hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä, eli nykyisestä noin 2,2 miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon.
Viennin riskit
Niin koko Suomen kuin erikseen Satakunnan vientitilastoja tarkastellessa huomaa viennin keskittyvän niihin tuoteryhmiin, joissa markkina on käytännössä muutaman ison toimijan käsissä, kuten maitotuotteet ja juomat sekä kalaja lihatuotteet. Vienti vaatii valtavia ponnistuksia niin tuotekehitykseen kuin markkinointiin, eikä siihen monella pienemmällä yrityksellä ole aikaa eikä resursseja. Monet yritykset pohtivatkin, onko kannattavampaa keskittyä kotimarkkinaan. Pienemmille toimijoille kynnys lähteä vientimarkkinoille on korkea, etenkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa markkinat voivat muuttua hetkessä.
Ulla Kommeri, toimitusjohtaja, Satafood Kehittämisyhdistys ry
I Kuva: Satafood Kehittämisyhdistys
Erotumme eduksemme kestävyydessä
Suomalaisella ruoantuotannolla on kuitenkin vahvuuksia, joilla voisi menestyä myös kansainvälisesti. Kilpailukykyä tukevat hyvä työn tuottavuus ja jalostusaste. Lisäksi erotumme eduksemme kestävyyden osalta: alan päästöintensiteetti on monessa tuoteryhmässä huomattavan alhainen verrattuna sekä EU:n keskiarvoon että moniin kilpailijamaihin ja kestävyyden edistämisestä on tullut yrityksiin jo toimintatapa. Vaikka EU-komissio harkitsee kestävyyssääntelyn keventämistä ja julkaisi helmikuussa niin sanotun Omnibus-aloitteen, Suomessa asia on jo toimeenpantu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja tilintarkastuslaeissa.
Solumaatalous on lupauksia herättävä tuotantotapa, jossa on myös merkittävää vientipotentiaalia.
Solumaataloudesta uusi vientivaltti?
Suomen siirtymässä kohti kestävää ja kannattavaa ruokajärjestelmää on uudeksi lupauksia herättäväksi tuotantotavaksi vastikään noussut solumaatalous, jossa nähdään ruokaomavaraisuuden kehittymisen lisäksi merkittävää vientipotentiaalia jo vuoteen 2035 mennessä. Solumaatalous on erittäin uusi, nopeasti kehittyvä ja vielä paljon epävarmuustekijöitä sisältävä toimiala, jonka ensimmäisiä askelmerkkejä on vasta kirjattu. Kehityksen tueksi tarvitaan vahvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä investointeja – resursseja, joita perinteinenkin elintarviketuotanto Suomessa kaipaa kipeästi. Olisiko nyt oikea hetki panostaa tulevaisuuteen?
Ulla Kommeri, toimitusjohtaja, Satafood Kehittämisyhdistys ry
