21.05.2023 09:00
Turvallisuuden tunnetta työelämän muutokseen
Työelämän muutokset haastavat psyykkistä työhyvinvointia. Työn ohella elämän kaikki muutkin kuormitustekijät näkyvät työpaikoilla, tietävät Lääkärikeskus Karhulinnan toimitusjohtaja Kimmo Aho ja työterveyspsykologi Maria Niemi.
Työterveyspsykologi Maria Niemi. Kuva: Veera Korhonen
Mielenterveyssyyt ovat yhä useammin sairauspoissaolojen ja työkykyhaasteiden aiheuttajia siinä missä aiemmin tuki- ja liikuntaelinongelmat. Työterveyspsykologi Maria Niemi kannustaa rohkeasti kohtaamaan haasteita työpaikalla.
– Johtamisessa ja esihenkilötyössä näen paljon hyvää yritystä, mutta jos organisaatiossa on puutteita luottamuksessa, kokemukset hyvästä johtamisesta eivät kohtaa. Tuottavuus, tehokkuus ja uudistuminen vaativat turvallisuuden tunnetta ja inhimillisyyttä.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria, jossa jokainen saa kokea arvostusta. Se on jaettu kokemus siitä, onko ryhmässä turvallista olla oma itsensä ja toimitaanko ryhmässä avoimuuden, toisen tukemisen ja kunnioittamisen hengessä.
– Tarvitaan tunne siitä, että työpaikalla saa olla oma itsensä. On inhimillistä välillä myös epäonnistua ja tehdä virheitä. On tärkeää, että saamme käydä sattuneet virheet työpaikalla läpi turvallisesti, jotta voimme oppia ja kehittyä työssämme, valottaa Niemi.
– Työnaamarit ovat raskaita kantaa, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Aho.
Kohtaamisen tärkeys etätöissä
Esihenkilötyön merkitys ja erityisesti sen puute vaikuttavat työhyvinvointiin. Etätyön lisääntyessä ihmisten välinen kohtaaminen on kaventunut, joka on osaltaan voinut vaikuttaa työyhteisön turvallisuuden tunteeseen.
"Teams on edelleen vierasta monille. Tuttu ja turvallinen tapa vaistota kehonkieltä ja ilmeitä puuttuu", Niemi huomauttaa.
Etätyöt ovat tuoneet työhön intensiteetin, josta puuttuvat palautumiselle tärkeät tutut mekanismit. Fyysinen liikkuvuus ja siirtymiset ovat vähentyneet. Palavereita on lyhennetty, eikä niissä enää vaihdeta kuulumisia.
– Muutosten yhteisvaikutuksesta turvallisuuden tunnetta ylläpitävät käytännöt ja rakenteet saattavat lahota. Etäpalavereissa passiivisuus voi lisääntyä; on helpompi jäädä kauas ja olla antamatta itsestään. Esihenkilökään ei näe tilanteita yhtä hyvin kuin ennen. Kokemus psyykkisestä etäisyydestä on lisääntynyt, Niemi kuvaa.
– Kun työnantaja ymmärtää esihenkilötyön merkityksen, työpaikalla on toimivat pelisäännöt, ja siitä seuraa motivoitunutta henkilökuntaa. Sellaisessa työpaikassa hymyillään ja tehdään yhdessä. Arvostus on tärkeää, Aho jatkaa.
Aho huomauttaa, että etätyö myös hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa, mikä voi tuoda ongelmia yksilön hyvinvointiin.
Karhulinnassa tiedetään, että työpaikoilla esimerkiksi päihdeongelmat ovat lisääntyneet.
– Jos ei ole huomattu panostaa työkykyasioihin etukäteen, haasteet tulevat esiin kasvussa tai uudistuksessa, Aho lisää.
Erot arvopohjassa
Sukupolvien odotukset ovat joidenkin tutkimusten mukaan erilaisia. Siinä missä ennen työhön sitouttivat varmimmin turvallisuus ja vakaa toimeentulo, osa nykysukupolvista kaipaa enemmän itsensä kehittämistä. Toki vastakkaisiakin näkemyksiä on.
– Tässä ajassa johtamisessakin puhutaan yksilöllisistä tarpeista. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara. Se ja ilmiöiden runsaus tekevät johtamisesta kompleksisempaa. Aiemmin vaihtoehtoja oli vähemmän ja nyt työpaikoilla on valittavissa loputon määrä valinnanvaraa, sanoo Niemi.
Etätyö on lisännyt työhön autonomiaa, mutta kyvykkyyden ja yhteisöllisuuden kokemusten osa-alueilla on jäänyt paljon muutosvauhdissa pois. Itseohjautuvuus kysyy yhteisöllisyyttä, kyvykkyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kehitys ei ole kaikkialla ollut tasapainossa.
Työterveyshuolto tarjoaa työkaluja, joilla työpaikat pääsevät proaktiivisesti kiinni työkykyongelmiin. Työterveydessä kartoitetaan työn psyykkiset kuormitustekijät, annetaan suositukset toimenpiteistä ja nostetaan esille ne asiat, joissa kaivataan valpastumista.
– Psyykkisen hyvinvoinnin tueksi tarvitaan kommunikaatiota, kokemustaa oikeudenmukaisuudesta ja luottamusta. Lisäksi työelämässä ja elämässä yleensäkin on oltava rytmiä ja rakennetta, johon mahtuu riittävästi unta, ravintoa, liikuntaa ja palautumista, Niemi kannustaa.
Pidä näistä kiinni!
Huolehdi yhteisöllisyydestä ja arvostavasta kommunikaatiosta. Mielenterveys on WHO:n mukaan hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielen hyvinvointi tarvitsee toisia ihmisiä sekä yhteistyötä, jossa kaikki kantavat vuorovaikutuksen toimivuudesta vastuunsa.
Satakunnan kauppakamarilehden 2/2023 artikkeli
