Satakunnan kauppakamarilehden 1/2025 artikkeli I KATSAUS

​​​​​​​Miten kasvua tehdään? Esimerkiksi olemalla aktiivisia ja nälkäisiä joka tasolla. Kun kysytään koneenhoitajalta, oletko valmis jäämään ylitöihin, niin jäädään. Kun nuorelta insinööriltä kysytään, muutatko ulkomaille auttamaan ulkomaisen yksikkömme kasvussa, niin muutetaan. Nälkää, näkemystä ja riskinottoa.

Pekka Saariluoma palasi vuoden alussa kauppakamarin hallitukseen kolmen vuoden tauon jälkeen. Sitä ennen hänellä oli takana kuusi hallitusvuotta.

– Luvassa ei ole mitään vallankumouksellista, vaan työtä jatketaan edellisten erinomaisten puheenjohtajien linjoilla. Se tarkoittaa määrätietoista, ammattimaista ja avointa johtamista. Vaalitaan hyvää hallintotapaa, keskitytään isoihin asioihin positiivisella otteella, ihmisläheisesti ja tavoitteellisesti.

Maailman sumuinen tilanne

Saariluoman mukaan Satakunta voi kuulua epävarmojen aikojen voittajiin. Kiitosta satelee aktiiviselle ja energiselle Porin johtamiselle.

– Täällä nähdään nyt lopulta rajoitteiden sijaan mahdollisuuksia. SuomiAreena ja Pori Jazz ovat vahvoja brändejä. TNT-tehdas, Talviklassikko ja Pori Energian osittainen myynti ovat mainioita esimerkkejä rohkeasta etenemisestä. Toiveet ovat isoja ja niitä kohti kuljetaan porukalla päät pystyssä – olemmehan esimerkiksi merituulivoimassa selkeästi Suomen ykkösiä.

Omat rivit on pidettävä suorassa, ja uskottava tulevaisuuteen. Voimalle syntyy aina vastavoima, Saariluoma muistuttaa.

Yritysten haasteita lisää maailman epäselvä tilanne.

– Osa teemoista on ikäviä ja pelottaviakin. Trumpin vetämät linjat ovat todellakin omanlaisiaan. Tämä tarkoittaa jatkuvaa muutosta, esimerkiksi tullimaksujen muutokset täytyy viedä toiminnanohjausjärjestelmiin. Se ei ole ihan vaivatonta, mikä kuluttaa energiaa. Omat rivit on pidettävä suorassa, ja uskottava tulevaisuuteen. Voimalle syntyy aina vastavoima, Saariluoma muistuttaa.

Uskoa omaan tekemiseen

Satakunnan kauppakamari on puheenjohtajansa mukaan alueen positiivinen innostaja ja mitä parhain foorumi johtajille yhdessä pohdiskella skenaarioita ja valmistautua uusiutumiseen ajan vaatimalla tavalla.

– Toiminta auttaa ihmisiä kasvamaan. Työ ei ole vain antamista, vaan olemme ennen kaikkea jokainen saamassa ja oppimassa. Syntyy tuttavuuksia, joiden kesken jaetaan vinkkejä johtamisen haasteisiin. Tarvitaan myös lobbaamista ja vaikuttamista jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Jälkikäteen on myöhäistä harmitella. Euroopassa tehdään varsin kunnianhimoista regulaatiota, ja yritys saattaa tulla pahasti yllätetyksi uuden lainsäädännön kanssa.

Suomessa uudet vaatimukset ja päätökset viedään nopeasti käytäntöön.

Meillä on kyky mukautua ja ratkaista.

– Esimerkiksi sähköntuotanto on jo lähes kokonaan päästötöntä. Meillä on kyky mukautua ja ratkaista. Se, että vastuu suomalaisissa organisaatioissa jakautuu laajalle, tekee asioista suoraviivaisia. Koska markkinat Suomessa ovat pienet ja pirstaleiset, yritysten on ollut välttämätöntä laajentaa markkina-aluettaan, mikä on tuonut mukanaan huippuosaamista. Osaaminen on paitsi laajaa, myös syvällistä.

Talouden tunnelmat varovaisia

​​​​​​​– Nähtäväksi jää, jatkuuko työllisyyden heikkeneminen vai onko jo pahin takana? Kotimainen kulutuskysyntä on bruttokansantuotteen suurin erä. Työllisyys reagoi viiveellä suhdannekäänteisiin, eli kun talous elpyy, vie muutamia kuukausia ennen kuin työllisyydessä näkyy paranemista, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Suomen vienti koostuu suurelta osin investointihyödykkeistä. Tavaravienti ei vielä ole elpynyt, kun palveluvienti taas on.

– Teollisuuden suhdannetilanne polki euroalueella viime vuoden paikoillaan, mutta tältä vuodelta odotetaan piristymistä. Tosin niin odotettiin viime vuonnakin, jolloin kasvu ei kuitenkaan toteutunut odotusten mukaan. Viiveet reaalitalouteen ovat pitkiä. Suomen korkoherkkä talous hyötyisi vielä alemmista koroista.

Jukka Appelqvist
pääekonomisti
Keskuskauppakamari