Onko tekoäly hopealuoti kaikkeen?

Satakunnan kauppakamarilehden 2/2026 artikkeli I SATAKUNTA

Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Tero Mäkiranta ja Tiedon terveydenhuollon asiakkuuksista vastaava Jouko Pärssinen keskustelevat digitaalisiin palveluihin ja tekoälyyn liittyvistä odotuksista.

– Valtiovallan rahoittajien ja päättäjien odotusarvot eivät toteudu ilman kustannuksia. Tekoäly ei ole mikään nopea hopealuoti, vaan se kysyy isoja investointeja ja satsauksia, tietää Mäkiranta.

Jouko Pärssinen on työskennellyt IT:n parissa kolmisenkymmentä vuotta ja arvelee, että tälläkin kertaa kehityskaari toistaa tuttua kaavaa.

– Ensin tulee hype, johon liittyy valtavan paljon odotuksia, jonka jälkeen odotukset tulevat realistisiksi ja sitä seuraa pitkä kehitys- ja kasvuvaihe. On kuitenkin huomattava, että tekoäly kehittyy nopeammin kuin yksikään digitaalinen teknologia aiemmin. Kehitys on ollut ennennäkemättömän nopeaa.

70 000 satakuntalaista on ladannut hyvinvointialueen sovelluksen. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Tuplamäärä kontakteja

Tekoälyä voidaan jo hyödyntää muun muassa lääkärien vastaanotoilla. Tekoälysovellus kuuntelee, kun lääkäri keskustelee potilaan kanssa, ja laatii lähes valmiit kirjaukset. Lääkäriltä tarvitaan parhaimmillaan vain muutama klikkaus, ja kirjaus on valmis murtoajassa siitä, mitä ennen tekoälyä. Pilottihankkeita on käynnissä myös Satakunnan hyvinvointialueella.

– Esimerkiksi kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa hoitokirjaukset on kirjoitettu perinteisesti vasta tapaamisten jälkeen yksi kirjain kerrallaan, kun nyt ne voivat syntyä lähes samaan aikaan miltei automaattisesti. Henkilöstö saa aikaan paljon enemmän, ja voidaan hoitaa useampia asiakaskontakteja samassa ajassa, Mäkiranta kertoo.

– Ihan huikeita aikasäästöjä, hehkuttaa Pärssinen.

Tekoälyn usein ennustetaan vähentävän työpaikkoja.

– Työpaikkoihin voi tulla notkahdus, mutta sen jälkeen tulee uusia ja uudenlaisia työpaikkoja, Pärssinen ennustaa.

– Tekoäly helpottaa tekemistä, ja se myös parantaa lopputulosta. Eniten hyöty näkyy asiakkaalle, Mäkiranta sanoo.

– On myös kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten tekoäly on helpottanut harvinaisten sairauksien diagnosointia. Kolmen vuoden päästä hämmästellään, että mitä kaikkea ei osattu kuvitellakaanetukäteen. Käynnissä olevaa tekoälykehitystä voi verrata autojen ja puhelimien kehitykseen. Muutamassa vuodessa tekoälynkin hinnat tulevat alas ja ominaisuudet lisääntyvät. Tulee uudenlaisia työpaikkoja, ja tekoäly nähdään myös ennaltaehkäisevässä roolissa, Pärssinen lisää.

Tekoäly on paitsi erinomainen apuri rutiinitöissä, se myös mahdollistaa sellaisia palveluita, joita ennen ei ole ollut.

– Asiat ovat nopeutuneet ja vastausajat lyhentyneet. Tehokkuuden hyöty ulosmitataan kasvavissa odotuksissa ja vaatimuksissa. On harhaanjohtavaa ajatella, että resursseja vapautuu ja että jää enemmän vapaata aikaa, Mäkiranta kuvaa.

– Vielä edes viime vuonna ei ollut nykyisenlainen tieto käytettävissä. Oikeastaan vasta nyt on tiedolla johtaminen käytännössä mahdollista, Mäkiranta sanoo.

​​​​​​​Hyvinvointialueella on omistuksessaan inhouseyhtiö 2M-IT sekä oma ICT-osasto, jossa työskentelee runsaat neljäkymmentä ammattilaista, joista monet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia esimerkiksi hoitaja- tai lääkäritaustalla.

Keskeinen kysymys on, miten digitaaliset järjestelmät ja millaiset ominaisuudet saavat loppukäyttäjän haasteet ratkaistuiksi. Jo ylipäätään järjestelmien ja infran normaaliin ylläpitoon vaaditaan oma osasto. ICT-osaston asiantuntijat seuraavat kehitystä ja varmistavat, että meillä on nykyaikaiset välineet käytössämme, Mäkiranta kertoo.

Haasteena on, että kun on uusia teknologioita ja välineitä saatavilla, miten prosessia kehitetään.

– Kysymys on siitä, miten toimintaan tehdään muutoksia, Pärssinen sanoo.