08.05.2020 09:11
”On ihan selvää, että maailma ei palaa entiselleen”
Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan moni kehityskulku vauhdittuu koronaviruspandemian myötä. Työelämä digitalisoituu ennennäkemätöntä vauhtia. Politiikka voi muuttua uudistushakuiseksi, mutta globalisaation rajoja joudumme pohtimaan.
Koronan jälkeisessä maailmassa Risto Linturi toivoo näkevänsä kaikuja vuosituhannen vaihteen tutkimus- ja kehitysinnosta.
– 90-luvun laman jälkeinen maailma oli niin pioneerihenkinen, että itse en ole ikinä muulloin sellaista nähnyt. Siinä voi olla tämän mustan pilven hopeareunus.
Signaaleja on paljon. 3D-tulostuksen kaltainen pikavalmistus mahdollistaa huomattavan tuotannon esimerkiksi sairaalavälineissä tarvittaville muoviosille. Edulliset kuluttajalaitteet ja tekoäly auttavat yksilöä itsediagnostiikassa.
Kuljettajaton liikenne yleistyy henkilö- ja rahtikuljetuksissa. Tartuntariski pienenee, kun laitoskeittiöissä ja siivoustöissä ahertavat robotit. Myös erilaiset virtuaalitilat ja -kohtaamiset nousevat suureen arvoon.
– Ilman muuta tapahtumat muokkaavat arvomaailmaamme. Omavaraisuutta aletaan arvostaa uudella tavalla, ja monet ratkaisut helpottavat elämää haja-asutusalueilla. Riippuen pandemian lopputuloksista ja syntyvien traumojen laajuudesta voi käydä niin, että maalla asuminen alkaa tuntua kaupunkia turvallisemmalta, Linturi toteaa.
Kaupunkiviljelyn kaltaiset trendit edistävät myös kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita, mutta suurempiin ilmastovaikutuksiin Linturi suhtautuu varauksella. Moni uusi tapa on kyllä ilmastolle myönteinen – esimerkiksi paikallinen energiantuotanto on usein uusiutuvaa.
– Päästövähennykset jäävät kuitenkin tilapäisiksi, ja lähes kaikilta osin meillä on sama haaste edelleen edessä. Valtioiden ja yritysten resurssit ovat vähäisemmät, mutta toisaalta yhteishenki, realismi ja uudistushalu voivat lisääntyä. Luulen, että loppupeleissä kokemus lisää yhteistä pyrkimystä ja halua ratkaista myös ilmastonmuutos yhdessä.
Satakunnan kauppakamarilehden 2/2020 artikkeli.
