02.12.2022 13:05
Oletko tiimisi riidankylväjä vai vastuunkantaja?
Hyvä puoli arjen vastuullisuudessa on se, että kaikki ihmisten aiheuttamat ongelmat ovat myös ihmisten ratkaistavissa.
Riitely on kuluttavaa monessa mielessä.
Pauli Aalto-Setälä toteaa sovun tuovan säästöjä.
Pauli Aalto-Setälä
Hallituksen puheenjohtaja ja osakas, Kaiku
Median, viestinnän ja konfliktiratkaisun huippuammattilainen
Hallituksen jäsen, BrandID Group
Nostan ehkä vähän yllättävän näkökulman yritysten vastuullisuudesta. Nimittäin vastuun työpaikan hyvinvoinnista ja tuottavuudesta. Jokaisen yhteisön jäsenen vastuun omasta käyttäytymisestään ja yhteisönsä riidoista.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan neljännes esimiesten työajasta menee riitojen selvittelyyn. Me emme ole sen kummempia. Pandemia-aika on lisännyt pahoinvointia ja häiriökäyttäytymistä. Vuonna 2021 esimiestyötä Suomessa teki reilu miljoona palkansaajaa, joiden vuosiansio sivukuluineen oli keskimäärin 49 266 euroa. Jos meiltä kuluisi aikaa riitelyyn yhtä paljon kuin amerikkalaisilla kollegoilla, siihen käytetyn ajan arvo olisi peräti 11 miljardia euroa. Mitä jos kulttuurin muutoksella saataisiin vaikka puolitettua riitelyyn nyt käytetty aika? Mitä kaikkea saisimme aikaan näin säästyvällä viidellä ja puolella miljardilla eurolla?
Ammattijärjestö Tehy on laskenut, että negatiivinen ilmapiiri ja työyhteisöjen häiriökäyttäytyminen aiheuttavat poissaoloja, vähentävät tehokkuutta ja lisäävät rekrytointikustannuksia yhdelle ainoalle sairaanhoitopiirille yli 30,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
Riitojen epäsuorat kustannukset ovat nousseet miljardeihin. Sovittelun myötä tuottavuus lisääntyisi, kun aikaa vapautuisi riitelystä tuottavaan työhön. Hyvinvointi paranisi, sillä riitely kuormittaa mieltä ja sairastuttaa ihmisiä. Oppisimme ottamaan vastuun omista konflikteistamme ja katkaisisimme kurjuuden kierteen.
”Viestintään tarvitaan enemmän dialogia, vähemmän PowerPointeja.”
Miten vaadittava kulttuurimuutos sitten tapahtuisi? Mielestäni ensimmäinen askel on erottaa väittely riitelystä tai jopa kiusaamisesta. Uutta syntyy silloin, kun väitellään rohkeasti, miten jokin asia pitäisi tehdä, mutta ei riidellä identiteeteistä tai tunteista. Me ammattineuvottelijat puhumme suhde- ja tehtäväkonflikteista. Tehtäväkonflikti on normaalia ja okei, suhdekonflikti ei. Toinen askel on ottaa organisaation viestintä harmonian työkaluksi. Kolmanneksi lisätään organisaation neuvottelu- ja väittelytaitoja ja kutsutaan tarvittaessa ulkopuolinen sovittelija jo ennen kuin kriisi leimahtaa tuleen ja polarisoi koko työpaikan.
Kuulostaako mahdolliselta? Hyvä puoli tässä peräänkuuluttamassani arjen vastuullisuudessa on se, että kaikki ihmisten aiheuttamat ongelmat ovat myös ihmisten ratkaistavissa. Keskeneräisistäkin ongelmista on syytä kertoa, ja kuulemisprosessi on tuotava mukaan myös viestintään. Tämä tuotanto- ja kasvuloikka on helposti tehtävissä.
Pauli Aalto-Setälä
Hallituksen puheenjohtaja ja osakas, Kaiku
Median, viestinnän ja konfliktiratkaisun huippuammattilainen
Hallituksen jäsen, BrandID Group
Satakunnan kauppakamarilehden 4/2022 artikkeli
