16.10.2024 09:38
Nelipäiväinen työviikko tuplavuorolla
Satakunnan kauppakamarilehden 3/2024 kolumni
Jos Suomi haluaa kasvua, siirrytään nelipäiväiseen työviikkoon ja heitetään viikonlopun konsepti roskiin!
Jos Suomi haluaa kasvua, siirrytään nelipäiväiseen työviikkoon ja heitetään viikonlopun konsepti roskiin! Esitän idean neljän päivän työviikosta, jossa työskentelisimme kahdessa vuorossa: sunnuntaista keskiviikkoon ja keskiviikosta lauantaihin. Tekoäly ei tarvitse taukoja, mutta toistaiseksi se vaatii vielä kuskin, joten miksi ihmeessä suunnittelisimme työn rytmin ihmisten mukaan, emmekä tekoälyn mukaan?
Jaksaminen ja tuottavuus paranevat
Tekoälyn myötä ihmisten tuottavuus nousee. Copywriterilla ei ole enää koskaan “tyhjän arkin” -hetkeä ja röntgenlääkäri toimii leimasimena tekoälyn analyyseille.
Vauhdin noustessa myös stressitasot ja kuormitus kasvavat. Jos haluamme ihmisten pysyvän tehokkaina tässä rytmissä, väitän kolmen lepopäivän tulevan tarpeeseen.
Meidän firmamme tehokkain tyyppi tekee jo nyt nelipäiväistä työviikkoa. Onko hänen tuottavuutensa
laskenut? Käytännössä ei. Onko jaksamisen kanssa taistelu kadonnut? On. Ovatko työnantaja ja -tekijä onnellisempia? Ovat. Uskon, että nelipäiväistä työviikkoa tarjoavat yritykset keräävät työvoimasta kerman päältä.
Voi myös pohtia, kuinka moni nuori haluaa lähteä jatkossa opiskelemaan aloja, joissa tarjotaan vain viiden päivän työviikkoja. Kun siirrymme nelipäiväiseen työviikkoon, samalla automaattisesti tuplaamme myös työvoiman tarpeen: yhteen työhön tarvitaan kaksi työntekijää.
Miettikääpä KELAa: siellä on 8000 työntekijää, joista merkittävän osan työ on verrata määrämittaisia hakemuksia asetettuihin kriteereihin ja tehdä sen pohjalta päätös. Täydellinen esimerkki työstä, jonka käsittääkseni tekoäly osin jo tekee KELAlla. Suuri joukko koulutettua työvoimaa on vapautumassa markkinoille pelkästään yhdestä organisaatiosta, jos säästöjä vain halutaan tehdä.
Työt täytyy suunnitella tekoälylle, ei ihmisille.
Kuinka realistista tämä on?
Rapsakoita ajatuksia, jotka herättävät monissa epäilyä ja pelkoja. Mikä on Suomen kannalta sääli, koska tässä olisi oikeaa kilpailuetua tarjolla. Kaikki voittavat, jos vain uskallettaisiin tehdä radikaaleja uudistuksia.
Realismi vähenee siinä vaiheessa, kun päättäjiltä kaivattaisiin kovia päätöksiä, kun jo esimerkiksi sunnuntailisien poisto tuntuu mahdottomalta. Tällaiset kivikautiset jarrut hidastavat meitäkin siirtymästä kahden vuoron ja neljän päivän malliin.
Seuraavaksi perustaisimme toimistot myös Singaporeen ja Vancouveriin, jolloin Suomen aikaperspektiivistä emme pysähtyisi koskaan, sillä tekoäly ei tarvitse taukoja. Työt täytyy suunnitella tekoälylle, ei ihmisille. Jos halutaan oikeasti tehokkuutta ja siten kilpailuetua.
Jussi Pirhonen
Yrittäjä, Tovari Oy Mainos- ja markkinointitoimisto