11.03.2022 12:45

LIFESTYLE: Vastapainoa työlle

Yritysjohtajan arki on työntäyteistä, mutta Sanna Röyskön arkeen mahtuu myös liikuntaa ja käsitöitä. Valmetin kuivauskoneiden teknologiayksikön johtajalla onkin usein sukkapuikot kädessään.

Sanna Röyskö johtaa Valmetin sellunkuivatuskoneiden teknologiayksikköä Ulvilassa. Arkena hän asuu Porissa uimahallin nurkilla, mutta varsinainen koti on Pirkkalassa. Röyskön lapset ovat muuttaneet pois kotoa, mutta mies tulee toisinaan mukaan Poriin etätöihin. Maakuntien välillä kulkeminen on sujunut Röyskön mielestä hyvin. Välimatka on kohtuullinen ja Porissa riittää harrastusmahdollisuuksia.

– Käyn Porissa ollessani ahkerasti uimassa, jumpassa ja ulkoilen Kirjurinluodossa. Pidämme ystävien kanssa yhteyttä etälenkkeilyn merkeissä – tapa sai alkunsa koronan myötä ja on jatkunut näihin päiviin. Vaihdamme kuulumiset puhelimitse, ja samalla saa raitista ilmaa, Röyskö kertoo.

Olleessaan Satakunnassa useamman päivän putkeen, Röyskö pyöräilee töihin Ulvilaan. Paikallinen pyörätieverkosto saa häneltä kehuja. Lisäksi Röyskö nauttii mielellään kulttuurista, kuten konserteista, teatterista ja elokuvista.

Käsitöitä ja kirjallisuutta

Liikuntaharrastusten ohella Röyskö on ahkera neuloja ja lukija. Hänellä on aina käsityö ja kirja kesken – molemmissa kodeissa omansa. Käsitöissä sukat ovat pääjuttu: puikoilla on yleensä kirjo- tai kuvioneulesukka. Käsillä tekeminen on tapa rentoutua, mutta parasta siinä on Röyskön mielestä oman kädenjäljen näkeminen.

– On ihanaa, kun saa itse aikaan jotain näkyvää ja kaunista. Työni on pitkälti abstraktia, mutta neuloessa näen tulokset heti. Neulon usein televisiota katsellessa, mutta myös joskus etätöissä palavereissa, joissa voin vain kuunnella. Käsityöt auttavat keskittymään, Röyskö kuvailee.

Apua keskittymiseen

Röyskön ajatukset käsitöistä ovat pitkälti linjassa Taitoliiton teettämän tutkimuksen kanssa. Lähes puolet suomalaisista harrastaa käsitöitä, ja tärkeimpiä syitä harrastukselle ovat onnistumisen tunteet ja näkyvien tulosten saavuttaminen. Taito Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi mainitsee myös keskittymiskyvyn yhdeksi perusteeksi.

– Aiemmin kokouksessa neulomista saatettiin pitää jopa paheksuttavana, mutta nyt on ymmärretty sen olevan jopa hyödyllistä. Aivotutkijat ovat vahvistaneet, että kun kädet saavat tekemistä, keskittyminen helpottuu, Rossi sanoo.

Uutta kokeillen, perinteitä kunnioittaen

Vastuullisuudesta on tullut tärkeä osa käsitöitä, ja se näkyy niin materiaalivalinnoissa kuin tekniikoissa.

kuvat Johanna Aydemir, Taito Satakunta, Kapina Oy, Taito

Ykköstrendinä neulominen

Tällä hetkellä nousevia käsityötrendejä ovat Taito Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossin mukaan etenkin trikoovaatteiden ompeleminen ja nikkarointi. Perinteisen neulomisen asema ei kuitenkaan ole horjunut, vaan siitä on tullut viime vuosina entistä suositumpaa. Suosituimpia neuletöitä ovat kirjoneulesukat ja muhkeat villapaidat. Virkkaaminen on toinen käsitöiden kestosuosikki, joskin tekniikat ja langan vahvuus vaihtelevat muodin mukana. Lisäksi monet perinteiset käsityötekniikat, kuten parsiminen ja paikkaaminen ovat nostaneet päätään.

Vastuullisia materiaaleja

Materiaalien eettisyyteen ja ekologisuuteen kiinnitetään käsitöitä tekevien keskuudessa yhä enemmän huomiota. Moni valitsee kotimaassa tuotetun villalangan tai suomalaisyrityksen suunnitteleman trikookankaan ulkomaisen sijasta. Luomupuuvilla on aiempaa suositumpaa, ja vastuullisuuteen pyritään myös hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja. Tämä trendi on näkynyt etenkin suosituissa makrameetöissä. Korjaaminen, parsiminen, paikkaaminen ja vanhan tuunaaminen ovat suosittuja käsityömuotoja, ja suosio korostuu etenkin nikkaroinnissa.

Uudet tekniikat innostavat

Taitoyhdistysten kattojärjestö Taito‑liitto valitsee vuosittain vuoden käsityötekniikan. Valinta ennustaa trendejä ja nostaa esiin marginaalissa olevia käsityötekniikoita. Vuoden 2022 käsityötekniikka on värjäys luonnonväreillä, ja jo nyt Facebookiin perustettuun purkkivärjäysryhmään on liittynyt yli 3000 jäsentä. Värjäämisinnon taustalla ei ole välttämättä tarvetta tehdä omia villapaitalankoja, vaan innostus syntyy halusta kokeilla uutta. Esimerkiksi lankojen värjäyksessä päästään materiaalin synnyn äärelle kotoa löytyvien ainesten avulla.

Kaikissa Satakunnan Taitokeskuksissa on mahdollisuus kankaankudontaan. Taitokeskukset sijaitsevat Porissa, Raumalla, Noormarkussa, Kankaanpäässä, Huittisissa ja Sastamalassa.