Lentoliikenteellä on miljardiluokan vaikutus Satakunnassa

Satakunnan kauppakamarilehden 3/2024 artikkeli I KATSAUS

Lentoliikenteen vaikutus Suomen ja sitä kautta myös Satakunnan elinkeinoelämään on huomattava, kertoo kahdeksan kauppakamarin tilaama tutkimus.

Satakunnan saavutettavuus ja elinvoimaisuuden kasvattaminen ovat riippuvaisia lentoliikenteestä.

Kuva: Leena Roskala


​​​​​​​Jos Porin lentoliikenne
loppuisi, se tarkoittaisi toiminta-alueen yrityksille vaikeuksia. Noin 20 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on riippuvaista lentoliikenteestä. Viennin osalta osuus on jopa 62 prosenttia. Lentoliikenteestä riippuvainen liikevaihto alueella on vuosittain noin 3,5 miljardia. Ilman sopivia lentoyhteyksiä alueen työpaikoista häviäisi 16 prosenttia.

Kauppakamarien tutkimuksessa selvitettiin Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi Tornion, Kittilän, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemien aluetaloudellista merkitystä alueelliseen talouskehitykseen ja yritystoimintaan. Kyseessä on suurin koskaan Suomessa tehty selvitys lentoliikenteestä.


​​​​​​​​​​​​​​Satakunnan lentoliikenne

  • 12 077 matkustajaa vuosittain
  • 79 % yrityksistä (liikevaihdosta laskettuna) pitää lentoaseman olemassaoloa merkittävänä positiivisena imagotekijänä
  • 13 % alueen verotulokertymästä on lentoliikenneriippuvaista​​​​​​​ verotuloa

Yhteydet maailmalle
Tutkimuksessa selvisi, että Porin lentoaseman vaikutusalueen yritykset ovat erittäin kansainvälisiä. Niissä korostuu erityisesti ylimmän johdon, myyntihenkilöstön, HR-osaston sekä työntekijöiden liikkuminen eri toimipisteiden välillä lentämällä.

– Maakuntien eri lentoasemilla on erilaisia profiileja. Satakunnassa korostuvat kansainvälisen liiketoiminnan kenttä sekä siviili-ilmailun koulutuskenttä. Toki myös matkailulle lennot ovat tärkeitä, tietää Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore.

Lisäksi yritykset näkevät myös lentoliikenteen merkityksen yritystoiminnan kasvattamisessa erittäin keskeisenä. Tutkimuksen mukaan Ruotsissa ja Norjassa maakuntalennot ovat kehittyneet eikä lentoliikenne nojaa vain pääkaupunkiseudun varaan. Suomessa maakuntalennoissa ei vastaavaa kehitystä ole tapahtunut.

Suomen viennistä yli 70 prosenttia keskittyy maakuntiin.

Kasvun edellytykset
Porin lentoaseman kautta kulkee vuosittain reilu 12 000 matkustajaa.

Vaikka matkustajamäärät ovat maltillisia, ovat täyttöasteet olleet hyviä. Oleellista on huomata, että esimerkiksi lentoliikenneriippuvaisten investointien osuus on 100 prosenttia alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyistä investoinneista. Se tarkoittaa yhteensä 1,8 miljardia euroa.

Lentoliikenteen rooli kansantalouden, yritystoiminnan, matkailun, tuottavuuden, investointien, imagon, elinvoiman, turvallisuuden, palveluiden ja muun muassa elinsiirtojen osalta on keskeinen. Aluetaloudellinen vaikutus kokonaisuudessaan on huomattavan suuri lentoasemiin tarvittaviin panostuksiin verrattuna.

Valtakunnallinen Liikenne12- suunnitelma on päivityksen alla parhaillaan. Siihen liittyen nyt laaditaan valtakunnallinen lentoliikennestrategia.

– Tehokas tapa varmistaa edellytyksiä kasvulle on taata yhteydet laajasti maailmalle. Nyt on aika kehittää voimakkaasti alueellisten lentoasemien toimintoja Suomessa, sanoo Nore.

Kasvu varmistetaan takaamalla yhteydet laajasti maailmalle.

Kuva: Leena Roskala