Koronasuosta kovalle maalle

Monen suomalaisen sosiaaliset kontaktit ovat viimeisen kuukauden aikana rajoittuneet lähinnä kauppa ja huoltamoreissuihin. Työkaverit ja asiakkaat on puolestaan tavoitettu puhelimitse tai etäyhteyksin.

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vastaa huhtikuun alussa puhelimeen kotikonttorilta.
”Itse asiassa olimme tässä asiassa aivan etujoukoissa. Siirsimme koko toimiston etätöihin jo maaliskuun puolivälissä, kun koronakriisissä saatiin hallituksen ensimmäiset suositukset. Hommat ovat pienen harjoittelun jälkeen sujuneet varsin kitkattomasti”, toimitusjohtaja toteaa.

ELVYTYSTÄ ENSIAVUKSI
Monen muun maan tavoin Suomi on uppoamassa koronasuohon, josta päästään kovalle maalle vain kitkerillä lääkkeillä. Silti epidemia jättää taakseen ison joukon kaatuneita yrityksiä, kymmeniä tuhansia toimettomaksi jääviä käsipareja sekä valtiolle velkataakan, jossa riittää maksamista koko vuosikymmeneksi.

Kauppakamarien maaliskuun lopulla tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä pohti lomautuksia tai irtisanomisia. Tätä juttua luettaessa nuo arviot ovat todennäköisesti myös toteutuneet.

Myös BKT:n ennustetaan menevän tänä vuonna ainakin viitisen prosenttia, hyvin mahdollisesti enemmänkin pakkaselle. Vaikka paljon on jo tehty, toivoo Romakkaniemi hallitukselta yhä lisätoimia yritysten ja elinkeinoelämän tueksi.

Niitä tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun koronarajoitteita aletaan purkaa.
”Nyt on vuosikymmenten tauon jälkeen tilausta perinteiselle elvytykselle. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa isojen tie- ja ratahankkeiden käynnistämistä sekä ansiotuloveron alentamista kahdella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa”, toimitusjohtaja tiivistää.

RAHAT TAKAISIN UUDEN KASVUN KAUTTA
Valtionvelan räjähdysmäisen kasvun keskellä tuloveron alentaminen voi äkkiseltään kuulostaa huonolta yhdistelmältä, mutta Romakkaniemi on toista mieltä. Hintalappu on toki hurja eli viime vuoden verotuloilla noin kaksi miljardia euroa, mutta saatavissa takaisin taloudellisen aktiviteetin sekä ympäristö- ja haittaverojen kautta.
”Talouteen on tehtävä raaka kylmäkäynnistys, jolla rattaat saadaan edes jotenkin pyörimään. Verokevennykset
lisäävät kulutuskysyntää, kohentavat työllisyyttä ja lääkitsevät siten myös julkista taloutta. Tuloverotusta voi palautella entiselle tasolle, kun suhdanteet taas paranevat”, hän muistuttaa.

Infrahankkeisiin tarvittaisiin vähintään miljardin euron rahoituspaketti. Elvytyslistalla ovat myös kotitalousvähennys sekä väliaikainen ansioihin perustuva työttömyysturva kaikille palkkatyössä käyville.

Koronakriisissä kovinta iskua saavien ravintolapalveluiden arvonlisäverokanta pitäisi sekin laskea väliaikaisesti 14 prosentista 10 prosenttiin. Sama alv-taso oli otettava käyttöön myös anniskelun osalta.

MARKKINOIDEN UUSJAOSTA UUTEEN NOUSUUN
Koronakriisi on tiennyt jo nyt monelle yritykselle kuoliniskua eikä pikaista käännettä parempaan ole näköpiirissä. Niinpä lopetus- ja sulkulappuja ilmestyy ikkunoihin ja oviin valtion mittavista tukitoimista ja vuokranantajien kädenojennuksista huolimatta.

Romakkaniemi tunnustaa, että taivas voi näyttää monessa yrityksessä juuri nyt sysimustalta. Tarkemmin
sihtaamalla sieltä saattaa kuitenkin erottua hopeareunus ja toivo paremmasta.
”Tällainen globaali talouskriisi tietää markkinoilla aina tiettyä uusjakoa. Se tarjoaa nopeille ja ketterille toimijoille myös menestyssaumoja”, toimitusjohtaja muistuttaa.

Esimerkkejä tästä notkeudesta ja reagointiherkkyydestä on jo nähty, kun omaa tuotantorepertuaaria on käännetty muutamassa päivässä aivan uusille ja markkinoiden kaipaamille urille: suksivoiteiden ja alkoholijuomien sijaan on pullotettu käsidesiä tai yksittäisten muoviosien sijaan valmistettu kokonaisia suojamaskeja.

Myös moni ravintolayrittäjä on löytänyt hengissä pitävän oljenkorren take away -palvelusta.
”Pk-yrittäjille on pakko nostaa tässäkin hattua. Kun edessä on kova paikka, niin sitkeyttä ja kekseliäisyyttä kyllä löytyy”, Romakkaniemi kiittelee.

DIGILOIKKA TUO KILPAILUETUA
Kaikki päättyy aikanaan ja jossain vaiheessa myös koronaviruksen kuristusote hellittää. Romakkaniemen mukaan Suomi ei kuitenkaan enää palaa siihen arkeen, jota elimme vielä helmikuussa.

Valtion velkataakka ja kuntien entistä tiukempi taloustilanne tietävät käytännössä sitä, että vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen vatvotut rakenteelliset uudistukset on lopultakin vietävä läpi. Myös tapamme tehdä työtä, käyttää palveluja ja liikkua muuttuu Romakkaniemen mukaan pysyvästi.
”Aika monessa kohtaa on havaittu, että hommat hoituvat myös etäyhteyksillä ja entistä kustannustehokkaammin. Asioimme ja ostamme entistä enemmän verkosta, mikä sekin tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia.”

Eli onko myös Suomen muotoisessa pilvessä hopeareunus?
”Minun mielestäni on. Olemme ottaneet muutamassa kuukaudessa digiloikan, johon muuten olisi mennyt vuosia. Nyt meillä on kriisin hellittäessä pientä etumatkaa ja siinä ovat uuden nousun avaimet.”

Teksti Timo Sormunen, kuva Roni Rekomaa

Satakunnan kauppakamarilehden 2/2020 artikkeli.