Kokonaisvaltaista rakennuspalvelua

Astora-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Mika Rajamäki on viime vuosina löytänyt itsensä opiskelemasta aihepiirejä, joita ei aiemmin kuvitellut tarvitsevansa pyörittääkseen kasvavaa rakennusyritystä.

Palvelualttius, hyvä henkilöstöjohtaminen, oman ympäristön tunteminen, oikea hinnoittelu ja teknisissä asioissa ajan tasalla pysyminen. Muutama esimerkki ominaisuuksista, jotka Rajamäki nimeää menestyvän rakennusyrityksen ainesosiksi.

Astoran rakennusliiketoimintaa on Satakunnan lisäksi Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. Yritys näkee itsensä pelkän rakentajan sijaan ennemminkin palveluntuottajana.

– Muutimme vuosia sitten ajatusmallin siihen, että myymme ja tuotamme ensisijaisesti palvelua ja rakentaminen on vain osa sitä. Laadukkaalla palvelulla, olemalla joustavia ja suunnittelemalla hankkeet huolellisesti etukäteen olemme pyrkineet erottautumaan muista alan tekijöistä, selventää Rajamäki.


”Henkilökunnalle pitää luoda sellaiset olosuhteet, jossa työstä on mahdollista nauttia; ruokkia ammattiylpeyttä ja
vaalia me-henkeä.”

Mika Rajamäki

Mika Rajamäki


​​​​​​​Vielä 2000-luvulla Astoran työmailla tehtiin paljon asioita työmaakohtaisesti, mutta nyt kaiken tähtäimessä on työmaakohtaisen laadun sijaan yrityskohtainen laatu ja koko yrityksen halkaiseva palvelukeskeinen toimintamalli. Rajamäen mukaan kehitystöissä onnistuneen lopputuloksen kertoo tyytyväinen asiakas, joka tilaa yritykseltä palveluja myös uudelleen.

Nopeaa omaksumista ja riskienhallintaa

Rakennusalalla vaaditaan konkreettista hands-on-osaamista, moniin eri toimialoihin perehtymistä ja kokonaisvaltaista bisnesälyä. Alan toimijoiden pitää pystyä omaksumaan entistä enemmän ja nopeammin vaatimuksia, joita rakentajille asetetaan erilaisiin rakentamisen osa-alueisiin sekä esimerkiksi vastuullisuuteen ja alan lakeihin liittyen.

– Jos mietin omaa rooliani rakennusliikkeen johtajana, en 5–10 vuotta sitten osannut edes kuvitella, kuinka paljon tänä päivänä pitää ymmärtää esimerkiksi politiikasta, pörssistä ja rahoituskorkoasioista. Enää ei riitä pelkkä rakennusalan osaaminen, vaan osaamista ja ymmärrystä pitää löytyä myös muista aihepiireistä, Rajamäki toteaa.

Moninaisten vaatimusten viidakossa toimivat rakennusalan toimijat omaavatkin usein vahvan riskienhallintakyvyn. Se on ominaisuus, josta Rajamäki näkisi olevan hyötyä myös muiden toimialojen yrityksissä.

– Me rakennusalalla toimivat myymme monien satojen tuhansien ja miljoonien hankkeita, joissa on aina monta muuttuvaa tekijää. Päällämme on jatkuvasti paine toisaalta liian lyhyestä aikataulusta, ja toisaalta hyvin pitkästä ajasta hallinnoida kustannuksia. Tasapainottelu näiden välillä vaatii kovaa riskienhallintaa.

Lähtökohtana osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Kun Rajamäeltä kysytään keskeisintä tekijää Astoran menestyksen ja kasvun takana, vastausta ei tarvitse miettiä: kaikki lähtee ammattitaitoisesta henkilökunnasta.

– Meidän työstämme pitää jäädä aina positiivinen kuva tilaajalle, ja se ei onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa. Ammattiylpeä työntekijä tekee työnsä laadukkaasti ja ennakoiden siten, että seuraavankin vaiheen työntekijä voi tehdä oman osuutensa hyvin. Olisi ihan sama mitä ja miten me myisimme, jos työmme lopputulos ei olisi laadukasta.

Astorassa on huomattu, että palkka ei ole se, mikä pitää hyvän työntekijän töissä. Pitää huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista, panostaa sisäiseen viestintään ja vaalia me-henkeä.

– Henkilökunnalle pitää luoda sellaiset olosuhteet, jossa työstä on mahdollista nauttia. Haluan ajatella, että työntekijämme voi ajaessaan jonkin kohteemme ohi ylpeänä miettiä, että ”minä tein tuon”. Jos sitä ajatusta ei ole,
ollaan väärillä jäljillä, Rajamäki kiteyttää.


Enää ei riitä pelkkä rakennusalan osaaminen, tarvitaan eri toimialoihin perehtymistä ja kokonaisvaltaista bisnesälyä.


Astora-Rakennus Oy

  • Perustettu 1989 Harjavallassa. Toimipisteet Porissa ja Lempäälässä.
  • KVR- ja pääurakoitsija sekä projektinjohtourakoiden toteuttaja palvelu-, liike-, teollisuus- ja kerrostalorakentamisen segmenteillä.
  • Työllistää 57 työntekijää.

Satakunnan kauppakamarilehden 1/2022 artikkeli