26.09.2022 09:40
Isojen hankkeiden kumppani
Porin kaupungilla ja Satakunnan kauppakamarilla on välitön porisuhde, kehuvat kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore ja kaupunginjohtajan tehtävää hoitava viransijainen Lauri Kilkku.
Minna Nore ja Lauri Kilkku tuumaavat, että avoimuus on hyvä lääke – samoin reagointi elinkeinoelämän nopeaan sykliin. kuva Veera Korhonen
Satakunnan kauppakamaria ja Porin kaupunkia yhdistävät useat samansuuntaiset päämäärät.
– Ajankohtaiset teemamme ovat yhteisiä. Meillä on isoja mahdollisuuksia esimerkiksi kiertotalouden ja digitalisaation teemojen sekä sähköistymisen trendien ympärillä, luettelee Nore.
– Tuoreena yhteisenä asiana esillä on ollut lentoliikenne, lisää Kilkku.
– Myös satamalla ja sen tulevaisuudella on meille valtava merkitys, Nore jatkaa.
Yhteinen suunta
Satamassa kyse on alueen kilpailukyvystä: miten materiaalivirrat ja esimerkiksi tuulivoimalarakenteet liikkuvat. Kilkku on tyytyväinen, että merkittävä Porissa toimiva satama-operaattori sai kesällä omistajat, jotka uskovat ja panostavat alueeseen. Se on tärkeä asia koko Satakunnan talousalueelle.
– Mäntyluodon telakalle löydettiin ratkaisu, joka voi nousta arvoon arvaamattomaan, nyt kun merituulivoima on ajan hermolla. Myös kaupunkikonserniin kuuluva Pori Energia on alansa edelläkävijä.
Kansainvälisyys koskettaa kaikkialla, jolloin myös osaamiseen ja perheisiin liittyvät palvelut ovat
tärkeitä. Kaupunki tavoittelee IB-lukiota yhdessä Svenska Kulturfonden i Björneborgin kanssa. Se mahdollistaisi kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittamisen.
Myös valtiolla ja yrityksillä voi olla yhteisiä intressejä. Valtion tavoitteena on laajentaa Selkämeren kansallispuistoa Preiviikinlahden alueella ja kaupungin tarkoituksena on investoida Herrainpäivien venelaituriin, joka toimisi porttina Preiviikinlahden kohteisiin.
Luottamus on tärkeää
Kauppakamarissa arvostetaan, että kaupunki tarttuu rohkeasti kasvun mahdollisuuksiin ja tekee vahvaa yhteistyötä yritysten kanssa.
– Kaupungilla on kyky reagoida ja ymmärtää yritysten toiminnan tarpeet, kiittelee Nore.
Hyvä esimerkki nopeasta investointipäätöksestä on Euroopan ensimmäinen kiertotalouteen perustuva vanadiinilaitos, joka sijoittuu Tahkoluotoon.
– Porissa on syvä ja jäätön väylä. Se, että pystyimme osoittamaan tontin laiturin välittömästä läheisyydestä, oli keskeinen kilpailuetumme, sillä Pohjois-Ruotsin ja Raahen terästehtailta tuotavan kuonan sekä vanadiinilaitoksen lopputuotteiden määrät ovat suuria, Kilkku tietää.
– Lisäksi suunnitelmana on, että vanadiinilaitoksen prosessissa tarvittava hiilidioksidi otetaan talteen Pori Energian Aittaluodon lämpölaitokselta, minkä seurauksena lämpölaitos on hiilinegatiivinen.
kuva Veera Korhonen
Ja kun sivutuotteella voidaan korvata sementti betonin sidosaineena, betonin hiilidioksidivaikutus on näin tuotettuna 80 prosenttia pienempi kuin tavallisesti, Kilkku jatkaa.
– Satakunnassa voidaan tuottaa moniin tämän ajan haasteisiin ratkaisuja. Siitä elinkeinotyössä on kysymys, Nore linjaa.
Yrityksillä ja kaupungilla on yhteisiä maaleja investoinneissa.
Nore on tyytyväinen, että Porissa asioita käydään läpi välittömästi, olivat ne sitten maankäyttö- tai lupa-asioita, yritysten infraa tai muuta.
– Rakennamme yhteisistä mahdollisuuksista yhteistyötä sekä virallisten rakenteiden, yhteisten hankkeiden että ennen kaikkea vapaamuotoisen kanssakäymisen merkeissä.
Luukkone kaivaa esiin Porin tarinan
Porin kaupungin mainospätkät olivat valtava somehitti alkuvuonna. Videoilla Porisuhdeneuvoja Luukkone antoi porisuhdeneuvoja ihmisille, jotka ovat kadottaneet suhteensa Porin kaupunkiin tai joilla se on ainakin väljähtänyt.
Ajatus porisuhdeneuvoja Luukkosesta sai alkunsa viime vuoden huhtikuussa Kaivopuiston penkillä. Staartin toimitusjohtaja Juuso Kemi pallotteli ideoita kaupungin brändityötä varten. Ajatus johti porilaislähtöisen Putous-näyttelijä Joonas Nordmanin pakeille, joka oivalsi, että neuvojan täytyy löytyä kaupungin huipulta. Ilmiö oli valmis syntymään.
Porisuhdeneuvoja Luukkone. kuva Staart
– Kysymys on huomiosta. Se on valuuttaa, joka sataa kaikkien laariin. Toisekseen kysymys on tunteista. Brändäys on tunnepeliä. Jokaisella brändillä on tarina, joka pitää kaivaa esiin. Riskin otto kannatti, ja tässä kävi hyvin, vaikka sitä ei voinut etukäteen varmaksi tietää.
”On luotettava tunteisiin. Kaikkea ei kannata ylirationalisoida.”
Kemi uskoo, että viime kädessä vain brändi ja tunnettuus ovat ratkaisevia, kun kilpaillaan vetovoimasta, asukkaista ja asiakkaista.
– Jos et luo tunnesidettä, pelaat markkinoilla rationaalisilla ehdoilla. Esimerkiksi teknologia ja liiketoimintamalli ovat suhteellisen helposti kopioitavissa. Sitten on enää tyydyttävä hinnanalennusten maailmaan.
Satakunnan kauppakamarilehden 3/2022 artikkeli
