17.03.2023 10:03
Hyvinvointialue valmistautuu digiloikkaan
Digitalisaatio on Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhilan ja kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Noren yhteinen ajankohtainen keskusteluaihe. Hyvinvointialueen kehitys on tärkeä kokonaisuus maakunnallisen elinvoiman kannalta.
Kirsi Varhilan mielestä alueen asukkaiden koulutustasoa tulisi nostaa. Minna Nore tietää, että maakunnassa on halukkuutta lisätä terveydenhoitajakoulutusta: ”Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on tunnistettu.”
Kuva: Veera Korhonen
Satakunnassa hyvinvointialueen budjetti on miljardin euron luokkaa. Maallikon silmään hyvinvointialueen organisaatio ja uudistukset näyttävät massiivisilta, mutta Varhilalla homma vaikuttaa olevan hallussa. Hänen tehtävänään on organisoida ja harmonisoida yhdeksästä organisaatiosta alueelle yhdenvertainen palveluverkko, joka huolehtii noin 200 000 asukkaan tarpeista.
Varhila itse näkee Satakunnan hyvinvointialueen kompaktina kokonaisuutena, jossa palvelut sijoittuvat sadan kilometrin säteelle. Digitaaliset palvelut ovat osa kokonaisuutta.
Ponnistus vuoteen 2030
Hyvinvointialueelle siirtyi vuoden vaihteessa noin 500 tietojärjestelmää. Vuonna 2030 tavoitteena on yhtäaikaisesti keskitetty ja hajautettu järjestelmä. Tulevaisuudessa tieto keskittyy kansallisesti noin 3–5 potilastietojärjestelmään ja samalla jokaisen oma yksilöllinen data on hajautettuna jokaisen henkilön itsensä haltuun.
– Tietoaltaiden datamassat tuovat skenaariopohjaa toiminnalle, ja tiedon vaikutus päätöksiin kasvaa. Tähän mennessä maakunnassa on hyödynnetty digitalisaatiota vähemmän kuin muualla Suomessa, Varhila valottaa.
– Digitaalisessa kehityksessä tarvitaan nopea loikka. Suomessa ja Satakunnassa on kiire hakea hyötyjä ja tehokkuutta, arvioi Nore.
Talouden näkökulmasta uudistuksen siirtymäaika on seitsemän vuotta. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana hyvinvointialueen budjetti on määrä saada tasapainoon. 59 miljoonan alijäämää katetaan perustason palveluita enemmän erikoissairaanhoidosta, joka entistä enemmän tukee perustasoa.
”Lukematon määrä yksityiskohtia on vielä laittamatta kuntoon.”
– Systemaattinen painopisteen muutos vaatii kulttuurin muutosta sekä varsinkin sitä, että päivystykseen ohjautuvat vain päivystyspotilaat, Varhila summaa.
Palveluverkkoanalyysin nykytila valmistuu eduskuntavaalien jälkeen. Palveluiden tarve selkeytyy. Palveluverkko kattaa digitaaliset ja mobiilipalvelut.
– Käsillä on iso ajattelutavan muutos, jossa palvelut tehdään tarpeen mukaan ihmisille. Elo–syyskuun päätöksillä on jo suora vaikutus ensi vuoden budjettiin, Varhila sanoo.
– Palveluilla sekä alueen ja ihmisten hyvinvoinnilla on merkitystä, kun kilpailemme osaajista kansainvälisesti, Nore lisää.
Kirsi Varhila
Satakunnan hyvinvointialuejohtaja
Ennen nykyistä pestiään Varhila toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä eli ministeriön ylimpänä virkamiehenä.
Varhila on syntynyt Porissa vuonna 1961. Hän aloitti kuuden vuoden määräaikaisen virkansa viime vuoden huhtikuussa.
Kuva: Veera Korhonen
Siirtymä kriisijohtamisen mallilla
Viimeiset kolme vuotta Varhilan elämä on ollut kriisijohtamista. Koronan tuoma kokemus sosiaali- ja terveysministeriöstä on ollut eduksi, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtymistä hyvinvointialueelle on johdettu kriisijohtamisen mallilla.
– Olemme arvioineet riskien todennäköisyyksiä ja vakavuutta sekä hallinnan toimenpiteitä. Tilannekuvaa on tarkasteltu viikoittain, ja ratkaisemattomat häiriöt on käsitelty kahdesti päivässä. Tärkeintä on ollut arjen toimintakyky, joka edellyttää selkeää tilannekuvaa ja käsitystä reagointitarpeista.
Hyvinvointialueiden uudistus on jäävuoren huippu, kun puhutaan hyvinvoinnin kestävyystavoitteista
Tekemistä on paljon. Ennen joulua aluehallinnon esityslistoilla käsiteltiin yhdessä kokouksessa jopa 499 sivua asiaa, yhteensä noin 400 pykälää. Henkilöstöorganisaatio alkaa olla valmis, ja palvelusetelit ovat tulleet käyttöön alueille, missä niitä ennen ei ole ollut. Omaishoidon tuki ja perhehoitajien palkkiot ovat puhuttaneet, ja monet arjen asiat lastensuojelulaitosten bensakorteista alkaen ovat vaatineet toimenpiteitä. Paljon yhtenäisiä linjanvetoja tulee edelleen tehdä.
Varhila tietää, että hyvinvointialueiden uudistus on jäävuoren huippu, kun puhutaan hyvinvoinnin kestävyystavoitteista. Hallitusohjelmaneuvotteluihin hän nostaisi 3,5 miljardin lääkehuollon kokonaisuuden sekä monikanavarahoituksen purkamisen.
– Myös työterveyden kupla pitää puhkaista. Näen yksityisten sektorin roolin lakisääteisissä ja ennaltaehkäisevissä
palveluissa tärkeänä. Sairaanhoitoa voitaisiin tuottaa julkisella taholla, joka ostaisi kumppanuusmallilla palveluita yksityisiltä.
Satakunnan kauppakamarilehden 1/2023 artikkeli
