Hyvä pyörä pyörimään

Vahva keskuskaupunki kasvaa ja kehittyy lisäten koko alueen hyvinvointia. Kun Porista lähtee maantietä etelään tai pohjoiseen, ohi vilahtavat pikkukaupungit on helppo niputtaa yhteen kategoriaan. Todellisuudessa jokainen niistä menestyy omalla reseptillään, joka voi olla hyvinkin persoonallinen.

Pohjois-Satakunnan keskuskaupunki Kankaanpää nojaa monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, kun taas Harjavalta Keski-Satakunnassa erottuu vahvana suurteollisuuskeskittymänä. Porin naapurissa sijaitseva Ulvila luottaa automaatio- ja robotiikka-alaan tulevaisuuden kultakaivoksena. Miten kaupunginjohtajat itse näkevät paikkakuntiensa elinvoimatekijät?

– Harjavallan työpaikkaomavaraisuus on Manner-Suomen korkein, yli 140 prosenttia. 7 000 asukkaan kaupungissamme hyvin monella yrityksellä on jalka jollain tavalla suurteollisuuden oven välissä, kaupunginjohtaja Hannu Kuusela sanoo.

– Ulvilan elinkeinorakenteessa korostuva automaatio- ja robotiikka-ala on Satakunnassa kovassa kasvussa. Ulvila on palkittu kahdesti yrittäjäaktiivisuudesta, ja yrittäjyyskasvatus on tiivis osa peruskoulun ja lukion opetusta. Varhaiskasvatuksesta se alkaa: yksi päiväkotiryhmämme voitti vastikään valtakunnallisen yrittäjyysaiheisen kilpailun, kertoo Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka.

– Kankaanpäästä löytyy tasavahvasti elintarvike-, metalli- ja rakennusteollisuutta sekä monipuolinen palvelualojen valikoima. Alue kestää suhdannevaihteluita paremmin, kun tukijalkoja on monta, Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää toteaa.

Kolmikolta löytyy myös paljon yhteistä. Kaikki esimerkiksi korostavat vuoropuhelua yrittäjäjärjestöjen sekä elinkeinoelämän kanssa ja kertovat vierailevansa ahkerasti paikallisissa yrityksissä. Myös koululaisille ja opiskelijoille järjestetään tutustumiskäyntejä yrityksiin.

Kuntien vahvuus syntyy yrityksistä ja maakunnan vahvuus kunnista. Moneen asiaan voidaan vaikuttaa paikallisesti tai alueellisella yhteistyöllä, kaupunginjohtajat ajattelevat.

ELINKEINOPALVELUISTA EI SÄÄSTETÄ

11 000 asukkaan Kankaanpäässä on oma vahva elinkeino-osasto, jossa työskentelevät elinkeinojohtaja ja yrityspalveluneuvoja.

– Oma resurssi mahdollistaa ketterän ja kokonaisvaltaisen palvelun. Mietimme aina kokonaispakettia – miten sijoittuva yritys löytää osaavaa henkilöstöä, millaisia palveluita tontille tarvitaan ja niin edelleen. Yritysystävällisyys näkyy kaupungin kyvyssä tehdä nopeita ja joustavia päätöksiä sekä tonttien ja toimitilojen saatavuutena. Toimivia yrityksiä autamme jatkuvasti esimerkiksi tuotekehityksessä, investoinneissa ja kansainvälistymisessä, Mika Hatanpää havainnollistaa.

Harjavalta ja Ulvila järjestävät elinkeinopalvelunsa Prizztechin kautta, mikä itsessään on hyvä esimerkki seutuyhteistyön voimasta.

– Tämä on osa-alue, josta ei voi hakea säästöä. Kyse on suoraan tulevaisuuden työpaikoista ja elinvoimasta, Hannu Kuusela linjaa.

Harjavallalle Prizztechin kokonaisasiakkuus maksaa alle 120 000 euroa vuodessa, mutta summa ei ole koko totuus. Kuusela muistuttaa, että kunnan vuosittaiset maanhankintamenot ovat miljoonan euron luokkaa ja menevät lähes kokonaan elinkeinotoiminnan edistämiseen.


Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.

Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.

Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka.

Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka.

MISTÄ OSAAVAA TYÖVOIMAA?

Hyvästä tahdosta huolimatta väestöennusteet ovat Satakunnan kunnille raadollista luettavaa. Suuret kaupungit houkuttelevat etenkin nuoria, ja muuttotappiokuntiin jäävä väki ikääntyy kovaa vauhtia. Pienissä kaupungeissa ei usein ole opiskelumahdollisuuksia edes toisella asteella, korkeakouluista puhumattakaan.

– Emme voi estää nuoria lähtemästä, emmekä tahdokaan. Voimme kuitenkin antaa lapsuus- ja nuoruusajasta kokemuksen, joka saa näkemään seutukunnan vetovoiman ja houkuttelee myöhemmin palaamaan takaisin, Mika Hatanpää tiivistää.

Tässä kehityksessä myös vajaan 13 000 asukkaan Ulvila näyttää pärjäävän.

– Ulvila on Satakunnan mittapuulla varsin nuorekas kaupunki, ja meillä on jopa muuttovoittoa nuorista perheistä, Mikko Löfbacka muistuttaa.

Harjavallan Hannu Kuusela tunnistaa kaikille kunnille yhteisiä kehitystarpeita.

– Väestön vähentyessä meidän on oltava valmiita toivottamaan tänne tervetulleeksi muualta töihin tulevia, myös ulkomaalaisia. Kunnat saisivat muutenkin olla rohkeampia liikkeissään. On aina riskinottoa investoida hankkeeseen, jonka toteutuminen on epävarmaa, mutta se riski kunnan on pakko ottaa, jotta isot pörssiyrityksetkin voivat tehdä omat sijoittumispäätöksensä.


Teksti Ilona Nordlund
Satakunnan kauppakamarilehden 4/2020 artikkeli.