Henkilöstötyö poikkeustilanteessa


Koronavirus on aiheuttanut täysin poikkeavan kriisitilanteen Suomessa ja työpaikoilla. Yrityksissä pohditaan vaihtoehtoja, millaisilla henkilöstöön
kohdistuvilla sopeuttamistoimilla turvataan tulevaisuuden liiketoiminnan jatkuvuus.

Poikkeusoloissakin yritysten on noudatettava voimassa olevaa työlainsäädäntöä.

Suunnittelussa tulee tunnistaa työsopimus-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusnormisto sekä sovellettavan työehtosopimuksen velvoitteet. Palkanlaskennan tulee hallita mm. lomautustilanteissa vuosilomien ja muiden poissaolojen yhteensovitus palkan määrään ja lomakertymiin. Palkanlaskennan oikeellisuus varmistaa työntekijöiden toimeentuloturvaa.

​​​​​​​Työsuojelusäännösten mukaan työnantajalla on aina velvollisuus huolehtia työskentelypaikan turvallisuudesta
myös etätyön osalta. Huolehtimisvelvoite tarkoittaa koronasta mahdollisesti aiheutuvien vaarojen ja riskien kartoittamista työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä
johdon, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Eikä sovi unohtaa, että tietosuojasäännökset koskevat myös tartuntatietojen käsittelyä.

Sopeuttamistoimien vaihtoehdot perustuvat yrityksen talousnäkymiin. Talousanalyysin lisäksi pohditaan, miten ja missä aikataulussa järjestelyt voidaan toteuttaa; mistä asioista tulee sopia ja kenen kanssa sekä voiko työnantaja yksin päättää järjestelyistä kuulematta työntekijöitä.

Aluksi vaihtoehtoina tarkastellaan työaikajärjestelyjä, vuosilomien sijoittelua, lomarahojen vaihtamista vapaaksi,
työehtosopimusten mahdollistamia
joustoja ja palkattomia vapaita. Nämä vaihtoehdot edellyttävät sopimista tai vähintäänkin työntekijöiden kuulemista.

Yritykset ovat jo joutuneet lomauttamaan työntekijöitä. Yrityksissä, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 20 työntekijää, tulee käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut ja pienemmissä yrityksissä annetaan työntekijälle ennakkoselvitys ennen lomautusilmoitusta. Koronakriisiin liittyvät poikkeuslait (voimassa 1.4.–30.6.) lyhensivät
neuvottelujen ja ilmoitusten määräaikoja sekä laajensivat koeaikapurun ja määräaikaisen työsuhteen lomauttamismahdollisuuksia.

Koronakriisin poikkeustilanne näyttäisi jatkuvan pitkään. Vientiyrityksiin koronapommin ennustetaan tulevan kesällä.
Yritykset joutuvat pohtimaan henkilöstöjärjestelyjen vaihtoehtoja myös siitä näkökulmasta, jos poikkeustilanne jatkuukin ja jo päätetyt sopeuttamistoimet eivät ole riittäviä. Pitkittyneeseen tilanteeseen löytyy vaihtoehtoja eikä työlainsäädäntö yleensä ole esteenä. Vaihtoehtona voi olla myös yritysjärjestely.

Työlainsäädännön tuntemus on edellytys oikeiden henkilöstöjärjestelyjen toteuttamisessa. Tämän lisäksi tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja yhteistoimintaa.


Satakunnan kauppakamarilehden 2/2020 ilmoitus.