Rikkaruohot ovat sitkeitä

Hyvin
leviämiskykyiset
uskomukset
selviävät
hyödyllisyydestä
riippumatta.

Tälläkin vuosikymmenellä on vuosia, joina Satakunta on saanut muuttovoittoa. Yleinen tunnelma ja käsitys on kuitenkin usein yksioikoisen masentunut kartalta katoaminen. Vaikuttajaviestinnän (edunvalvonnan) parissa toimineena ja moista viestintää vastaanottaneena ilmiö on tuttu. Mitä yksinkertaisemman ja pelottavamman ”totuuden” saa pintaan, sen helpommin se leviää.

Kulttuurisesta evoluutiosta puhuvat ihmiset näkevät asian siltä kulmalta, että uskomukset ovat ”itsekkäitä”. Eli hyvin leviämiskykyiset uskomukset selviävät riippumatta niiden hyödyllisyydestä, esimerkkeinä vaikka numeron
13 vaarallisuus tai horoskoopit. Kaikki tietävät ne, ja minäkin tässä osallistun noiden uskomusten levittämiseen. Kohdalle osuu sitten aina joku, joka pitää niitä totena. Toisten uskomusten kohdalle osuu vähän liian monia uskovaisia.


Työn loppuminen on tyypillinen uskomus, joka on ollut olemassa aina, kun innovaatioita syntyy. Silti koskaan ei ole työ loppunut ihmiskunnan historiassa – joskin työtä tarvitsee tehdä aiempaa vähemmän. Uskomus kuitenkin elää vahvasti, koska siinä on iso pelote, joka pakottaa reagoimaan. Tälläkin uskomuksella – kuten sillä, että yhteiskunnan varat eivät tulevaisuudessa riitä – luodaan taustatarinaa, jossa vain jotkut ”selviytyvät”. Sitten ihmetellään, miksi ihmisiä ahdistaa. Samaan sarjaan kuuluu käsitys teollisen elämän loppumisesta Suomessa. Kurjaa olisi, jos todelliset poliittiset (tai miksei tuotantoelämän omatkin) päätökset heijastaisivat tätä käsitystä. On nimittäin itseään toteuttavia ennustuksia.


Ihmiset uskovat parhaiten sen, minkä voivat liittää olemassaolevaan uskomusviidakkoonsa. Työn loppu -tematiikka sopii sellaiseen, koska kaikki näkevät, että työelämästä katoaa/vähenee joitakin tehtäviä tai että jokin innovaatio
vähentää ihmistyövoiman tarvetta. Sellaisia asioita, jotka ovat jykevästi paikallaan jonkin populaation uskomuksissa, kutsutaan esimerkiksi nimellä loci communes.


Yhteisiin lähtöpisteisiin kannattaa vedota, koska aina joutuu vetoamaan johonkin, mihin vastaanottaja jo uskoo – seikka, joka ihan joskus unohtuu yhdeltä jos toiselta vaikuttajalta. Puolueiden välisessä toiminnassa sen sijaan yritetään usein olla ymmärtämättä tai keksiä, miksi toisen porukan viesti olisi väärä. Siksi asiansa osaavat
vaikuttajaviestijät (olivat sitten yrityksiä, julkisia organisaatioita tai palveluntuottajia) ovat ilmiö paikallaan: ne käyvät dialogia, koska haluavat viestinsä perille. Usein dialogia käydään vielä “vääräuskoisten” kanssa.


“One does not need to be a nowhereperson making nowhereplans.
One should just listen to the good lobbyists and see things
from a different angle.”​​​​​​​​​​​​​​


MARKUS OJAKOSKI

Senior Consultant

Rud Pedersen Public Affairs

nyttemmin Jämijärven kunnanjohtaja