Onnellinen ja tyytyväinen. Siinä Suomen suurimman kasvuyrittäjyysohjelma Kasvu Openin toimitusjohtajan Jaana Seppälän päällimmäiset tunnelmat, kun tämän vuoden ruljanssi on saatu jälleen kerran luotsatuksi onnistuneesti loppusuoralle. Haastatteluhetkellä suurin osa urakasta oli käytännössä jo takanapäin ja finaali karnevaaleineen juuri aukeamassa. Se oli kuitenkin jo syyskuun lopulla selvää, ettei Kasvu Openin imu osoita hiipumisen merkkejä.

Kaikille pk-yrityksille ikään, kokoon, toimialaan ja kotikuntaan katsomatta avoin sparrausohjelma keräsi jälleen mukaan noin 400 yritystä, joiden potentiaalia arvioi mittava joukko kotimaisia liike-elämän asiantuntijoita. Kasvuohjelmapäiviä kertyi vuoden aikana yli sata, ja niitä toteutettiin sekä maakunnallisina että toimialakohtaisia kasvupolkuina.

Tavoitteet ylöspäin

Kyseiset tilaisuudet ovat ehtineet tulla myös Seppälälle perin juurin tutuiksi, sillä hän on ollut mukana järjestäjäorganisaatiossa vuodesta 2013 lähtien ja käytännössä alusta asti. Tuolloin ohjelma oli vielä varsin pieni-muotoinen ja paikallinen tapahtuma, jonka järjestelyvastuu oli Keski-Suomen kauppakamarilla Jyväskylässä. Kauppakamari on edelleen yksi sen päätukijoista.

”Kai sitä voi tunnustaa, että olen itsekin koukussa tähän touhuun. Vaikka kiertuetapahtumia on takana kymmenittäin, yllättää yrittäjien oma usko ja innostus joka vuosi. Se tarttuu auttamatta myös meihin”, Seppälä vakuuttaa. Samalla hän tunnustaa, että nopeasti suosiotaan kasvattanut ohjelma on tuonut omat haasteensa myös järjestelyvastuuta kantavalle Kasvu Open Oy:lle. Tänä syksynä toimitusjohtajan pestiin tarttuneen Seppälän mukaan organisaatiossa on käyty läpi aivan samoja kasvukipuja kuin muissakin kasvuyhtiöissä.

”Alkuaikoina tätä vietiin eteenpäin enimmäkseen muiden töiden ohessa. Siitä on kurotettu 1,5 miljoonan euron liikevaihtoon ja 25 hengen tiimiin. Suunta on edelleen ylöspäin, sillä pitäähän meidän itsekin elää kuten opetamme”, Seppälä painottaa.

​​​​​​​Tärkeää työtä koko Suomelle

Vaikka kyse on yrityskisasta, alkaa Kasvu Openilla olla myös aitoa kansantaloudellista merkitystä. Yhdeksän vuoden aikana sen kautta on saanut asiantuntijoiden, bisnesenkeleiden ja rahoittajien neuvontaa, sparrausta ja kontakteja liki 2 000 yritystä ja yrittäjää. Useimmat ovat saaneet ideansa ja bisneksensä aivan uuteen lentoon, vaikka kisan kärkisijat olisivat jääneet lopulta haaveeksi.

Seppälä on iloinen myös siitä, että tapahtuma vetää puoleensa kaiken kokoisia ja myös elinkaarensa eri vaiheissa olevia yrityksiä. Osa on vielä alkutaipaleella, mutta useimmilla bisnes on jo pitävämmällä pohjalla. ”Käytännössä valtaosa osallistujista on joko itse tai heidän asiakkaansa ovat ihan perinteistä teollisuutta. Toki joukkoon mahtuu myös digi-, ohjelmisto- ja pelialaa. Useimmiten kyse on niidenkin kohdalla jostain sovelluksesta, jolla edistetään jonkin muun toimialan digitalisaatiota”, Seppälä selvittää.

Tärkein kasvuloikka otetaan ensimetreillä

Juuri tässä toimialojen kirjossa on toimitusjohtajan mukaan myös ohjelman ja lopulta koko Suomen vahvuus. Se kun paljastaa meidän suomalaisten jopa ällistyttävän monipuolisen osaamisen ja keksijäluonteen.

”Välillä mennään niin niche-markkinaan, ettei sellaisesta ole edes raatilaisilla ja sparraajilla kunnollista ennakkokäsitystä. Silloin vain joutuu ihastelemaan ja ihmettelemään, kuinka joku on tullut tällaistakin kartoittaneeksi ja keksineensä sieltä vielä bisnestä”, Seppälä toteaa.

Ja vaikka suuri yleisö onkin alkanut arvostaa ripeitä kasvajia, on pienillä yritysaihiolla edelleen oma tärkeä sijansa elinyhteisössä. ”Usein tuo yrityksen kannalta tärkein ja suurin kasvuaskel otetaan silloin, kun palkataan ensimmäinen työntekijä. Se tahtoo tässä keskustelussa välillä unohtua”, Seppälä muistuttaa.

Teksti Timo Sormunen, kuva Liisa Takala.