05.12.2019 13:17

Kasvua syntyy myös kumppanuuksista

Yksi alkaneen syksyn kotimaista nimitysuutisista oli Kaisa Hietalan ammatinvaihto. Moni saattoi äkkiseltään hämmästyä, kun lahjakkaan ja energisen johtajan pitkä ura Nesteen palveluksessa muuttui yrittäjyyteen kestävän liiketoiminnan kehitykseen keskittyvässä Gaia Consultingissa. Hietalalle itselleen suunnanmuutos kuului olleen lopulta helppo. Mielessä oli pyörinyt jo jonkin aikaa ajatus, että omasta osaamisesta ja kokemuksesta voisi olla hyötyä muillekin. Eikä yrittäjyyskään ollut vierasta.

UHKA ON MYÖS MAHDOLLISUUS

Hietalan käsissä on Gaian uusi strategiatiimi, joka auttaa yrityksiä kasvu-uralle ja luovimaan toimintaympäristössä, jossa resurssit niukentuvat, vastuullisuuden merkitys korostuu ja kuluttajat ovat entistä kriittisempiä.

”Riskien sijaan urakkana on pohtia, millaisia kasvuloikkia ja uusia avauksia yritykset voivat jatkossa tehdä”, Hietala painottaa. Ja mahdollisuuksia – niitä on kuulemma riittämiin, kun asioita vain katsoo oikeasta kulmasta. Uhkakuvien sijaan muutos on nähtävä mahdollisuutena.

”Nesteen biodieselin ja uusiutuvien tuotteiden menestys on selkeä näyttö siitä, että kestävä kehitys ja menestyvä bisnes ovat yhdistettävissä. Toki se vaatii hyvän tuotteen sekä sinnikkyyttä ja uskoa onnistumiseen”, hän lisää.

YMPÄRISTÖMARKKINAT VASTA AVAUTUMASSA

Peli- ja ohjelmistotalot ovat vieneet Suomea näyttävästi maailmankartalle, mutta isompia kansainvälisiä läpilyöntejä esimerkiksi ympäristöteknologiassa on saatu edelleen odotella. Vika ei Hietalan mukaan ole ollut tuotteissa, vaan ennemminkin markkinoiden kehittymättömyydessä.

Sinivalkoiset innovaatiot ovat saattaneet monessa potentiaalisessa vientikohteessa olla niin paljon edellä aikaansa, etteivät ne ole sen vuoksi löytäneet kunnolla jalansijaa. Toki olemme edelleen myös turhan vaatimattomia myyntimiehiä.

”Meille suomalaisille jo täysin arkiset asiat, kuten vaikkapa jätteiden lajittelu tai pakkausten kierrättäminen ovat monissa maissa täysin järjestämättä. Ja aika harvalla eurooppalaisella on selkeää kuvaa omasta hiilijalanjäljestä, puhumattakaan sitten Kiinasta tai Yhdysvalloista”, Hietala muistuttaa.

Nyt viesti ilmastonmuutoksesta ja kiertotaloudesta on kuitenkin menossa rytinällä perille. Samalla avautuvat markkinat päästöjä vähentävälle sekä energiaa ja luonnonvaroja säästävälle teknologialle.

”Me suomalaiset olemme tottuneet käyttämään niukkoja luonnonvarojamme varsin säästeliäästi. Nyt voimme tehdä tästä pihtailusta myös bisnestä”, Hietala vakuuttaa.

ALIHANKINNASTA EKOSYSTEEMEIHIN

Menestys edellyttää kuitenkin uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja, joita on kaiken kukkuraksi pystyttävä synnyttämään entistä lyhyemmällä aikajänteellä. Takavuosina tätä tutkimusta ja tuotekehitystä tehtiin tiukasti isojen yritysten sisällä, nyt sitä ulkoistetaan entistä enemmän tutkimuslaitoksille ja niiden kupeessa toimiville startupeille.

Onnistunut lopputulos syntyy tämän osaamisen yhdistelmänä. Se oli Hietalan mukaan myös malli, jolla aikanaan vietiin eteenpäin Nesteen biodieselin kehitystyötä. Tutkimuslaitokset ja innovatiiviset startupit ovat olleet tärkeitä kumppaneita myös metsäteollisuuden viime vuosien biohankkeissa.

KIINNOSTUS SUOMALAISYRITYKSIIN KASVAA

Suomalaiset startupit kiinnostavat entistä enemmän yksityisiä pääomasijoittajia. Invest Europen Investin tilastojen mukaan Suomi on jo Euroopan kärjessä, kun mitataan startup-yritysten saamia pääomasijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuonna kohensivat asemiaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritykset.

Suomalaiset startupit keräsivät sijoituksia yhteensä 479 miljoonaa euroa, joista Venture Capital -sijoitusten osuus oli 203 miljoonaa.

VC-sijoitukset muodostivatkin viime vuonna jo liki 0,1 Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa ja kaksinkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2017 vastaava luku oli 0,055 prosenttia, mikä sekin oli Euroopan keskiarvoa enemmän. Pohjoismaiden lisäksi kärkipäässä keikkuvat Irlanti, Iso-Britannia, Sveitsi ja Ranska.

Vuosi 2018 oli ennätyksellinen myös myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen buyout-sijoitusten osalta. Ne keräsivät yhteensä 1,3 miljardin euron sijoitukset, joista reilusti yli puolet kertyi ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Suomi paransi sijoitustaan Euroopan sisällä peräti kymmenen pykälää ylöspäin ja nousi neljänneksi. Myös vähemmistösijoitukset myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin ovat olleet lupaavassa kasvussa.

Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirran mukaan myötätuuli on jatkunut myös kuluvana vuonna.

”Tänä vuonna on nähty entistä suurempia sijoituskierroksia, joten startup-yritysten laatu kehittyy koko ajan hyvään suuntaan ja yritykset houkuttelevat sijoituksia laajasti kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta. Meillä on hyvä maine teknologiaosaamisen keskittymänä, joten uskomme hyvän kehityksen jatkuvan edelleen lähivuosina”, Santavirta ennustaa.

Eniten sijoittajia kiinnostavat ympäristöteknologiaan, kiertotalouteen ja energiatehokkuuteen liittyvät kohteet. Myös kaupungistumiseen ja väestön ikääntymiseen haetaan uusia liiketoimintaratkaisuja ja teknologioita.

”Tällä hetkellä meillä on noin 2,5 tuhannen miljardin rahoitusvaje, mikäli aiomme saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Niinpä yksityiset pääomat pitäisi kanavoida järkevästi ympäristöystävällisiin ja kestävää kehitystä tukeviin ratkaisuihin”, Santavirta painottaa.

Hietalan mielestä näitä ”ekosysteemejä” pitäisi pyrkiä Suomessa edelleen vahvistamaan. Isoissa yrityksissä kehityshankkeet etenevät usein verkkaisesti, mikäli niitä ei ole eriytetty omiin yksiköihin. Startupeilla ei puolestaan ole riittäviä resursseja kehittää innovaatioitaan valmiiksi tuotteeksi saakka.

”Molemmilla on toisaalta myös opittavaa toisiltaan. Isommat voivat oppia startupeilta avoimuutta ja ketteryyttä, pienemmät puolestaan yritys- ja liiketoiminnan määrätietoisuutta ja järjestelmällisyyttä. Ja toki ison kumppanin vieressä ja osana tällaista ekosysteemiä on itsekin hyvä kasvaa”, Hietala muistuttaa. Hän korostaakin keskinäistä kumppanuutta, josta hyötyvät pitkässä juoksussa kaikki osapuolet.

KASVU ON MYÖS LUOPUMISTA

Kasvu pakottaa yrityksen tekemään myös strategisia valintoja ja suunnittelemaan tulevaa entistä tarkemmin. Samalla myös yrittäjän itsensä on mietittävä omaa rooliaan. Milloin on esimerkiksi osattava vetäytyä sivuun operatiivisesta työstä ja annettava vastuuta uusille osaajille, jotka vievät yritystä seuraaville kehitysportaille.

Monelle yrittäjälle jo pelkästään ulkopuolinen ammattilainen hallituksessa voi olla vaikea ajatus nieltäväksi – puhumattakaan siitä, että pitäisi luopua omistamansa yhtiön päivittäisestä johtamisesta. ”On hyvä muistaa, ettei yksilön etu välttämättä ole yrityksen etu. Viimeksi mainitun pitäisi kuitenkin aina olla se pääasia”, Hietala toteaa.

Käsijarruna voi olla myös jo saavutettu menestys. Amerikkalaisen ja suomalaisen yrittäjän eron on vitsailtu paljastuvan tilanteessa, jossa molemmat ovat ansainneet ensimmäisen miljoonansa. Suomalainen tyytyy osaansa, mutta amerikkalainen alkaa miettiä välittömästi jo seuraavan tienaamista.

Kyseinen vertaus on tuttu myös Hietalalle. Hän kuitenkin tähdentää, ettei maailma ole enää aivan näin mustavalkoinen. Takavuosina suomalaisyritykset saattoivat toki jäädä kotimarkkinoiden kuninkaiksi, nyt kasvu ja kilpailu käydään globaalisti.

”Sekin kannattaa huomata, että suomalaisinnovaatiot ja -yritykset kiinnostavat pääomasijoittajia aivan eri tapaan kuin takavuosina”, Hietala muistuttaa.

Teksti Timo Sormunen, kuva Meeri Utti